Lieksa 1.8-8.8.2014

Uskokaa täi älkää, Lieksa vaikka onkin peräkylä on mahtava paikka!

Ainakin, kun seura ja sää ovat hyviä!

Viikon aikana Lieksassa ehdittiin niin sekoittaa unirytmit, kuin tehdä aitoakin aidommat yolo-paidat ja päästä Lieksan Lehteen eli Lileen.

Kaikki ihanat fiilisvideot ja muut ovat kadonneet, kuin tuhka tuuleen. Toivon, että ne jostain vielä joskus putkahtaa, mutta vähän epäilen.

Videoiden puuttumisesta huolimatta saatte kuvia (pahoittelu kännykamera laadusta) ja pienen selostuksen reissusta.

Matkaan lähdettiin reippaana ja iloisin mielin aikaisin aamulla!

(Juna lähti 7.12 ja herätys oli jo 5.00)

Junamatka Helsingistä Joensuuhun kesti noin 5 tuntia. Sieltä jatkoimme lähijunalla Liksaan vielä tunnin verran.

Perillä asetuimme aloillemme ja lähdimme sitten shoppailemaan. (Kävimme siis Seppälässä ja Tokmannin ja Sittarin tapaisissa laatu kaupoissa)

Matkan varrella törmäsimme useisiin Lieksan "nähtävyyksiin", kuten penkkeihin, jotka oli koristeltu 10 sentin kolikoilla.

Illalla siten kiertelimme Lieksan katuja ja kävimme esim. suljetulla sillalla ihailemassa maisemia ja järvessä kahlailemassa.

Pitkän päivän jälkeen oli ihana kömpiä nukkumaan.

Seuraavana päivänä nukuimme pitkään, mutta vihdoin noustuamme raahauduimme rannalle. Siellä uimme ja nautimme sekä auringon, että veden lämmöstä. Meidät Liisan kanssa haudattiin hiekkaan, jossa myös pyörimme ja teimme "lumienkeleitä" (rannalta on kuviakin, mutta ne eivät ole julkaisukelpoisia)

Rantailun jälkeen käväisimme laiturilta ja päädyimme rannan grillille syömään.

Itse söin erinomaista ananashamparia.

Jälkkäriksi syötiin tietysti jätskiä. (salmiakkia ja mango-melonia)

Joku ilta päädyttiin "lavalle", jossa oli suloinen suuri tuoli. Siitä "lavasta" tuli sitten joka iltainen ajanvietto paikka, jossa kuuntelimme musiikkia ja heiluimme, kuin vesikauhuiset oravat mukamas tanssien.

Meidän upean "lavamme" maisema. (tie, jossa lieksalaiset hurjastelevat)

Kun oltiin niin synnynnäisen yoloja, niin olihan se ihan pakko tehdä yolo paidatkin!
(Tarkoitus oli tehdä myös taakse teksti "Habagirls", mutta kärsivällisyys ei riittänyt)

 Hankittiin siis eka paidat ja sitten kangasta. Piirrettiin suttupaperille tekstien muotit ja leikattiin niiden mukaan kankaasta pala. Se sitten ommeltiin paitaan käsin. Ja hermothan siinä meni! Niissä kohdissa, missä langat menivät väärään suuntaan syntyi hapsotusta ja kun vaihdoin taktiikkaa sain viimeisen O:n vedettyä ruttuun. Siinä vaiheessa paloi sitten lopullisesti pinna ja oli pakko ottaa pieni viilennystauko suklaineen. Lopulta leikkasin O:n irti ja korvasin sen sydämellä.


Suurta sydäntä oli myös Aiolissamme ja koko reissussamme! <3

Seuraa meille piti myös kaksi ihanaista kissaa:

 Pippa, joka lähtöpäivänämme hyppäsi yläkerran ikkunasta ulos kun siitä oli jäänyt hyttysverkko laittamatta. (Ei onneksi kumminkaan loukannut itseään!)

Ja Pekka, joka on Pippaa huomattavasti arempi, mutta silti oikein hurmaava.


Kentällä vietimme paljon aikaa sekä päivällä, että öisin. Kävimme myös läheisessä joessa uimassa ja vaatteiden kastuttua keksimme aidoille muutakin tekemistä, kuin niiden yli hyppimistä.

Viimeinen päivä Lieksassa kului puun alla (ja osittain puussa) loikoillessa.
Fiilis oli rentoakin rennompi, eikä musiikkia tai eväitä puuttunut.

Vain Lilen (Lieksan lehti) toimittaja rikkoi hetkeksi rauhamme.
Ja ikuisti valtavat koipeni!

 

Kaikki päättyy aikanaan ja niin oli lopulta meidänkin aikamme lähteä Lieksasta ja heittää hyvästit (toistaiseksi) sekä rakkaalle ystävällemme Saanalle, että Lieksan kauniille maisemille.

Kunniaa kaikille, jotka jaksoivat lukea!
Ja toivottavasti oli edes hyvä, sillä yllättäväkin paljon aikaa näin lukion aloituksen ohella tuli tälle postaukselle uhrattua.