Joulu on pian !!

Ihan kohta on joulu, ulkona on lunta, meidän upea valkoinen muovikuusi on koristeltu ja joululahjat on hankittu.

Mistähän saataisiin viellä pukki vierailemaan meillä sitten jouluaattona?

Ja vielä ihan oikean parrankin kanssa?
Toivottavasti rakkaat lapsoset nautitte joululomastanne ja muistakaa syödä hyvin, sillä joulu on läskistelyn aikaa ja muotojaan (muita, kuin pyöreitä) ehtii miettiä myöhemminkin.

Mitä aijotte puuhailla nyt joululomalla?
Ite oon meinannu viettää lomani aika rauhallisissa merkeissä ja varmaan jotain luovaa, kuten piirtelyä tai kirjottamista tässä ryhdyn duunailemaan.

Tässä vielä joulumielinen video (;

Vlogi

Tänne blogiin kirjoittelu on tällä erää jäänyt vähän vähemmälle, mutta olen ruvennut kuvaamaan videoita youtubeen, ja jatkossakin keskityn lähinnä niihin, mutta silti silloin tällöin tännekkin kirjoittelen (:

Hej

Hej på dej. Viime päivinä on kouluhommien lomaan mahtunut vähän jotain muuta virkistävääkin.

Esimerkiksi eilen kävin sijaisvanhempien koulutuksen loppuvaiheen paneelissa puhumassa sijaisvanhemmiksi valmistuville yhdessä toisen sijoitetun nuoren, kahden sosiaalityöntekijän, kahden biologisen vanhemman ja sijaisvanhemman kanssa.

Kokemus oli mielenkiintoinen ja ehdottoman antoisa. Tuntui, että juttua olisi voinut jatkaa vielä vaikka kuinka, ja muidenkin tarinoita oli mielenkiintoista kuunnella. Myös kysymykset olivat hyviä, sillä osa niistä oli varsin yllättäviä ja sai pohtimaan paljon uusiakin asioita.

Vaikka paneeli tilanne oli hieman hermostuttava oli palaute positiivista ja paneelin jälkeisestä kahvihetkestäkin, jolla keskustelu jatkui hieman vapaampana, jäi hyvä fiilis.

Joku päivä ryhdyin pitkästä aikaa taas piirtämään ja muutaman päivän pätkittäisen piirtämisen jälkeen lopputulos oli tälläinen kärmes, johon olen ihan tyytyväinenkin.

Ja tylsät kynnetkin saivat väistyä sinihopeisen kimmellyksen tieltä.

Huomenna alkaa koeviikko ahkeralla lukupäivällä.

Jäiks!

Kohta kouluhommia pursuaa jo korvistakin!

Koeviikko lähestyy, ja sen kyllä huomaa.
Edellisestä tuntuu olevan niin vähän aikaa. Siis vastahan tää jakso alko! Viimeviikolla tuli tehtyä jo kolme esseetä, kemian ryhmätyö ja pari välikoettakin. Tänään saatiin purkiin äikän puheenvuoro, mutta vielä on jäljellä yksi kolmen lähteen essee, powerpoint-esitys, paljon matikan ja kemian tehtäviä ja toki kokeisiin lukuakin. Ja viikko aikaa.
Elämä "tauolle" ja loppu rutistus, ehkä se siitä!
Tsemppiä kaikille, jotka myöskin hukkuvat kouluhommiin,
ja hatun nosto niille, jotka kunnialla selviävät!

Tzemppi Tzammakko :3

Möksällä

Perjantaina koulun jälkeen käydään kotona hakemassa mökkikamoja. Kumisaappaat, villasukat, villapaitoja, verkkarit, leginsit, paljon lämpimiä vaatteita, ja kamera, kaikki laukkuun siististi pakattuina. Sitten vaan laukut ja koirat autoon ja menoksi.
Auto kehrää hiljaa kulkiessaan jo pimenneen metsän halki, ja radiosta kuuluu musiikkia. Ajovalot valaisevat pienen kaistaleen tietä ja hieman sen viereistä metsää ja peltoja. Vielä yksi pelto ja sielä näkyy peuralauma. Ne kohottavat päänsä korvat höröllään ja silmät kiiluen. Hetken. Sitten ne katoavat jälleen pimeyteen.
Pieni kapea metsätie, kiemurteleva ja muhkurainen, sitten auto kaartaa mökin pihaan. Tavarat kannetaan autosta mökkiin ja koirat päästetään sisälle. Jonkun aikaa siinä häärätään. pistetään ruuat kaappiin ja tavarat paikoilleen; asetutaan taloksi. Koirat pyörivät ympäri mökkiä, nuuskivat nurkkia, niiden kynnet rapisevat vasten puista lattiaa.
Vähitellen rauha laskeutuu. Laitetaan televisio päälle, istuudutaan sohvalle ja tuoleihin. Sytytetään takka ja rentoudutaan.

Takka ja tulen rauhoittavat leimut hohkavat ympärilleen valoa ja lämpöä. Lämmön pystyy tuntemaan kevyenä kosketuksena ihollaan ja makea savun tuoksu leijailee kevyesti ympäri mökkiä.
Hieman myöhemmin kaivetaan kaapeista herkut esille ja käperrytään vilttien alle napostelemaan tai jäädään takan eteen istuskelemaan.

Mehukkaita hedelmiä ja pähkinöitä, herkut ovat yhtä maanläheisiä, kuin koko mökki ja mökkeily muutenkin. Puukon kiiltävä, tasainen pinta pyyhkäisee tupen nahkaa. Valo läikehtii terässä, kun se painuu pehmeään hedelmään. Tuoksu on makea. Puukon kärjestä putoaa pisara hedelmän mehua.

Pähkinä asetetaan pöydälle. Sitä napautetaan vasaralla, voimakkaasti ja tarkasti. Pähkinä särkyy. Välillä vasara osuu pähkinän reunaan ja se lentää pois pöydältä. Välillä se ei tahdo aueta, ei vaikka kuinka kovaa löisi.
Kun tuli takassa hiipuu ja silmät rupeavat väkisinkin painumaan kiinni on aika lähteä matkalle kohti unten maita. Takka sammutetaan, samoin telkkari. Pistetään saappaat jalkaan ja juostaan villapaita päällä pihan poikki huussiin. Kun sieltä tullaan vaihdetaan pika pikaa yöpuku päälle ja sujahdetaan peiton alle lämpimään. Valot sammutetaan ja uni tulee heti.
Seuraavana aamuna herätään verhojen välistä tulvivaan kirkkaaseen valoon. Pitkän sängyssä pyörimisen jälkeen noustaan ja syödään.  Sitten puetaan lämpimästi päälle ja mennään ulos. Ulkona ilma on raikasta ja sää kirkas, maassa on märkiä lehtiä.
Päivällä kaivetaan työkalut esiin. Ensin sahataan puista pökkelöitä. Parin puun jälkeen vaihdetaan moottorisahaan. Sillä puut saadaan leikattua nopeammin. Pökkelöt hakataan kirveellä pienemmiksi ja asetellaan sitten liiteriin kuivumaan.
Myöhemmin on vielä aikaa lähteä koirien kanssa kävelylle ja rantaan.

Vielä toinen samanlainen päivä ja sitten illan hämärtäessä junamatka takaisin Helsinkiin. Kotiin päästyä suihkuun ja jälleen omaan sänkyyn. Takataskussaan suklaapatukka ja kourallinen hyviä muistoja.

Syysloma

Syysloma viikko on nyt ohitse ja huomenna on aika palata kouluun syksyisen sateen saattelemana.

Paljon kaikkea kivaa on kuitenkin ehtinyt tapahtua!

Syysloma-viikkoa edeltävänä viikonloppuna oltiin perheen kanssa Siikarannassa Nuorten foorumissa, eli perheisiin sijoitetuille nuorille järjestetyssä viikonlopputapahtumassa, jossa pääsin yhdessä erään toisen Stadin Vahvojen Vaikuttajien eli SVV:n (perhehoidon nuorten kehitysryhmä, jossa olen ollut mukana viime keväästä asti) edustajan kanssa kokeilemaan vähän vetämistäkin.

Viikonloppu oli mielenkiintoinen. Siihen sisältyi lauantaina perheeseen tulemisen pohdiskelua Selviytyjien kanssa, sunnuntaina jälkihuolto-info ja paljon hyvää ruokaa!

Itse syysloma-viikko aloitettiinkin sitten maanantain yllätys-synttäreillä.

Pakko sanoa, että synttäreiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli haasteensa, ja päädyimmekin aikamoiseen juonitteluun ja lopulta siihen, että vain pyysimme synttäri-sankariamme Aidaa tulemaan kanssamme "katselemaan leffoja".

Vähän jotain yllättävää kai siihen kumminkin saatiin ja vietettiin mukava ilta singstaria laulaen, pokeria pelaten ja tietty syöden!

Tiistaina oli aika lähteä Tampereelle. (Koska se on kivaa!)

Lähettiin aamulla 9.20 Kiasmalta Onni-bussilla kohti Tampereen Kalevaa. Bussimatka meni nopsaan "tipoteerauksen" ja persimojen merkeissä, Perillä sitten lähettiin tutkailemaan Tamperetta ilman meijän Tampereen-tuntijaa, joka sitten lopulta tuli junalla muutaman tunnin odottelun jälkeen.

(Todellisuudessa vaan käytiin Mäkissä ja pyörittiin Prismassa ennen, kun älyttiin lähteä bussilla keskustaan.)

Kun Tampereen-tuntija sitten saapui suunnattiin läheiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli hyvää ja kännykkäpinoakaan ei unohdettu!

Sieltä sitten matka jatkui Koskikeskukseen, jossa pyörittyämme palasimme Helsinkiin junalla.

Keskiviikko vierähti poikaystävän kanssa rennoissa merkeissä ja torstainakin kävin vain Aulonan kanssa Itiksessä pyörähtämässä ja hoitamassa koiraa. (Toki piti myös siivota ja hoitaa koulujuttuja.)

Perjantaina tuli Saana.

Se päivä meni sitten kai lähinnä Itiksessä pyöriessä ja "shoppaillessa".

Toki käytiin myös kiinalaisessa syömässä ja jutustelemassa.

Kevätkääryleitä, friteerattua banaania ja jätskiä ja kolme pientä ruokaa: tulista nautaa, possupalleroita ja kanaa. Nam!

Lauantai sitten saman tapaisissa merkeissä, joskin käytiin ratikka ajeluilla. Eli siis kaupoissa ja kaupungilla pyörimistä syömistä unohtamatta ja käytiin hiljaisuuden kappelissakin. Haettiin maistiaisia ja bussilipun kuoria, tuoksuteltiin hajuvesiä ja ihailtiin säihkyviä kimmellys himmellyksiä.

Näitä herkkuja ostettiin aamupäivästä...

Ja näitä sitten iltapäivällä.

Illalla päädyttiin meille pelaamaan korttia rauhallisest ja välillä vähemmänkin rauhallisesti.

Siinä samalla sitten juteltiin ja syötiin sipsejä.

Tänään olikin sitten jo aika sanoa Saanalle ja oikeastaan lomallekkin heipat ja kaivaa koulukirjoja esiin. Että, seuraavaa lomaa odotellessa!

Ja jos ette sitä vielä huomanneet, niin pakko mainita että on ollut aikamoista syömistä koko syysloma xD

Mitä MINÄ haluan?

Se on ihan pirun hyvä kysymys. Ja minulla ei ole hajuakaan vastauksesta!
Koko tähän astisen elämäni se, mitä minä "haluan" on määräytynyt joko sen mukaan, mitä joku muu tahtoo tai ihan vain ulkoa tulleiden odotusten ja olettamuksien mukaan. Elämällä oli oma polkunsa, jota sen vain täytyi kulkea. Omilla ajatuksillani ja mieliteoillani ei ollut väliä.
Vasta hiljattain, ehkä lukion alkamisenkin myötä olen herännyt ajattelemaan, että ehkä elämä voi olla muutakin, kuin jokin ennalta määrätty kaava, jota vain seurataan.

Pelkään valintojen tekemistä lukiossa. Pelkään sitä, kun lukio loppuu. Pelkään elämäni kulkevan ohitseni ilman että ehdin elää sitä.

Elämäni ei ole huonoa, olen siihen tyytyväinen, mutta tahtoisin osata ja uskaltaa unelmoida. Sekä suuria, järjettömiä unelmia, joilla on häviävän pieni mahdollisuus toteutua, että tavallisia, pieniä arkipäivän unelmia. Uskon, että unelmat ovat tärkeitä, sillä niistä on ihana unelmoida ja niistä muodostuu tavoitteita, jotka ohjaavat meidän ja elämämme suuntaa.
Toisaalta on hyvä elää hetkessä. Tehdä sitä, miltä juuri sillä hetkellä tuntuu, eikä murehtia tulevaisuutta. Elämä ei ikinä kulje täysin suunnitelmien mukaan, joten suunnitelman muutoksia ei kannata murehtia. Harvemmin tapahtuu mitään, mistä ei voisi päästä yli ja eteenpäin.

Jos aina vain elämme huomisessa emme kerkeä elämään päivääkään ennen kuolemaa.

Elä siis hetkessä. Nauti siitä, mitä teet ja jos et, niin tee jotain, mistä nautit.
Ja ennen kaikkea usko itseesi, sillä elämä on avoin mahdollisuus!

Jälleen kirppiksellä

Tänään käytiin kirppiksellä Liisan kanssa. Edellisestä kerrasta on vierähtänyt jo paljon aikaa, ja nytkään en paljoa ostellut. Tässä kuitenkin tämän kerran löydöt:

Isompi näistä laukuista oli 2€ ja tulee kyllä olemaan hyödyllinen matkustellessa ja äiti-viikonloppuina !!

Pienempi oli 4€, mutta se oli ihan pakko saada, kun se oli niin ihana ja kyllä sillekkin varmaan käyttöä tulee.

Tämä villapaita oli 2€ ja se pääsikin jo testikäyttöön. Oli oikein lämpöinen ja mukava.

Ja viimeisenä tälläinen hame kai 3€

Ja nyt sitten voisi pitää vaikka ööm... loppuvuoden ainakin taukoa ostoksista.

(Koskien siis vaatteita, laukkuja, kenkiä yms. xD)

Rusettikynnet

Lakkasin tässä yks päivä kynnet kun sattu olemaan ylimäärästä aikaa. Vois yrittää ehtii enemmän lakkailemaan noita kynsiä, kun mulla niitä lakkojakin on ihan kivasti. Jotenki vaa tuntuu, et kaikki menee ain vaan siihen, että pitäis ja pitäis, mutta siihen se sit kumminkin jää, joten kattoo nyt.

Laatuaikaa pikkuveljien kanssa

Tänään tuli aika pitkästä aikaa tehtyä jotain noiden pikku-ukkojen kaa.

Satuin poikkeamaan The Lastenhuoneeseen, jossa Noah oli parhaillaan leikkimässä Pokemon-korteillaan.

Nämä kortit eivät ole muuttuneet ollenkaan siitä, kun itsellä niitä joskus oli. Samanlaiset, kuin kuvan kaksi ensimmäistä korttia olivat lempi korttini. Muistan yhä elävästi, kuinka yritin piirtää ne (olisi hienoa, jos piirustukset joskus vielä löytyisivätkin!).

Kun siinä sitten kuvailin innostuivat pojatkin kuvaamaan. Ensin kuvasi Noah ja sitten Emilkin tahtoi kokeilla. Kun kuvat oli otettu pistettiin ne yhdessä koneelle ja pojat saivat pinen avustuksen kera rajata omat kuvansa.

Tässä ensin Emilin kuvat:

Ensimmäinen Emilin ottama kuva (Noahin mahasta otetun vahinkolaukauksen jälkeen)

Kaiken taiteellisen suunnittelun ja eri rajausten testailun jälkeen päädyttiin tähän.

Tämän kuvan kanssa meinasi tulla jo toinen kokki soppaa sotkemaan, mutta ihan tyytyväinen taisi pikku-ukko olla. Ja sitten pistettiinkin kuvailupeli poikki ja siirryttiin koneen puolelle.

Tämäkin kuva hetken pohdinnan jälkeen pääty neliöksi "Se on pieni!" huudahduksen kera.

Noahin kuvat:

Noahin kanssa harjoiteltiin ensin. että mistä tarkennetaan ja zoomataan, otetaan kuva ja laitetaan kamera päälle yms.

Sitten Noah sai kokeilla itse samalla  (pidin toki kamerasta vähän kiinni)

Tämä kortti oli kuulemma "ihan sika hyvä" ja yläkulmasta oli rajattava vähän lattiaa pois.

Tässä kortissa oli vähän enemmänkin rajaamista ja siitähän se rajaamisidea alunperinkin tuli.

Tämä kuva on alunperinkin hienosti rajattu,

mutta ei tämäkään rajaus pahalta näytä!

Sitten on vielä nassukuva Rosasta.

Ja se sai rajauksessa vähän kapeamman mallin.

Ja tälläinen oli Noahin ilme.

Lieksa 1.8-8.8.2014

Uskokaa täi älkää, Lieksa vaikka onkin peräkylä on mahtava paikka!

Ainakin, kun seura ja sää ovat hyviä!

Viikon aikana Lieksassa ehdittiin niin sekoittaa unirytmit, kuin tehdä aitoakin aidommat yolo-paidat ja päästä Lieksan Lehteen eli Lileen.

Kaikki ihanat fiilisvideot ja muut ovat kadonneet, kuin tuhka tuuleen. Toivon, että ne jostain vielä joskus putkahtaa, mutta vähän epäilen.

Videoiden puuttumisesta huolimatta saatte kuvia (pahoittelu kännykamera laadusta) ja pienen selostuksen reissusta.

Matkaan lähdettiin reippaana ja iloisin mielin aikaisin aamulla!

(Juna lähti 7.12 ja herätys oli jo 5.00)

Junamatka Helsingistä Joensuuhun kesti noin 5 tuntia. Sieltä jatkoimme lähijunalla Liksaan vielä tunnin verran.

Perillä asetuimme aloillemme ja lähdimme sitten shoppailemaan. (Kävimme siis Seppälässä ja Tokmannin ja Sittarin tapaisissa laatu kaupoissa)

Matkan varrella törmäsimme useisiin Lieksan "nähtävyyksiin", kuten penkkeihin, jotka oli koristeltu 10 sentin kolikoilla.

Illalla siten kiertelimme Lieksan katuja ja kävimme esim. suljetulla sillalla ihailemassa maisemia ja järvessä kahlailemassa.

Pitkän päivän jälkeen oli ihana kömpiä nukkumaan.

Seuraavana päivänä nukuimme pitkään, mutta vihdoin noustuamme raahauduimme rannalle. Siellä uimme ja nautimme sekä auringon, että veden lämmöstä. Meidät Liisan kanssa haudattiin hiekkaan, jossa myös pyörimme ja teimme "lumienkeleitä" (rannalta on kuviakin, mutta ne eivät ole julkaisukelpoisia)

Rantailun jälkeen käväisimme laiturilta ja päädyimme rannan grillille syömään.

Itse söin erinomaista ananashamparia.

Jälkkäriksi syötiin tietysti jätskiä. (salmiakkia ja mango-melonia)

Joku ilta päädyttiin "lavalle", jossa oli suloinen suuri tuoli. Siitä "lavasta" tuli sitten joka iltainen ajanvietto paikka, jossa kuuntelimme musiikkia ja heiluimme, kuin vesikauhuiset oravat mukamas tanssien.

Meidän upean "lavamme" maisema. (tie, jossa lieksalaiset hurjastelevat)

Kun oltiin niin synnynnäisen yoloja, niin olihan se ihan pakko tehdä yolo paidatkin!
(Tarkoitus oli tehdä myös taakse teksti "Habagirls", mutta kärsivällisyys ei riittänyt)

 Hankittiin siis eka paidat ja sitten kangasta. Piirrettiin suttupaperille tekstien muotit ja leikattiin niiden mukaan kankaasta pala. Se sitten ommeltiin paitaan käsin. Ja hermothan siinä meni! Niissä kohdissa, missä langat menivät väärään suuntaan syntyi hapsotusta ja kun vaihdoin taktiikkaa sain viimeisen O:n vedettyä ruttuun. Siinä vaiheessa paloi sitten lopullisesti pinna ja oli pakko ottaa pieni viilennystauko suklaineen. Lopulta leikkasin O:n irti ja korvasin sen sydämellä.


Suurta sydäntä oli myös Aiolissamme ja koko reissussamme! <3

Seuraa meille piti myös kaksi ihanaista kissaa:

 Pippa, joka lähtöpäivänämme hyppäsi yläkerran ikkunasta ulos kun siitä oli jäänyt hyttysverkko laittamatta. (Ei onneksi kumminkaan loukannut itseään!)

Ja Pekka, joka on Pippaa huomattavasti arempi, mutta silti oikein hurmaava.


Kentällä vietimme paljon aikaa sekä päivällä, että öisin. Kävimme myös läheisessä joessa uimassa ja vaatteiden kastuttua keksimme aidoille muutakin tekemistä, kuin niiden yli hyppimistä.

Viimeinen päivä Lieksassa kului puun alla (ja osittain puussa) loikoillessa.
Fiilis oli rentoakin rennompi, eikä musiikkia tai eväitä puuttunut.

Vain Lilen (Lieksan lehti) toimittaja rikkoi hetkeksi rauhamme.
Ja ikuisti valtavat koipeni!

 

Kaikki päättyy aikanaan ja niin oli lopulta meidänkin aikamme lähteä Lieksasta ja heittää hyvästit (toistaiseksi) sekä rakkaalle ystävällemme Saanalle, että Lieksan kauniille maisemille.

Kunniaa kaikille, jotka jaksoivat lukea!
Ja toivottavasti oli edes hyvä, sillä yllättäväkin paljon aikaa näin lukion aloituksen ohella tuli tälle postaukselle uhrattua.